|
|
vuosi 2008
|
|
|
|
|
24.12. - 26.12.2008


|
Joulu 2008
Vili kertoo:
Jo ennen aattoa saimme etukäteisjoululahjaksi isännän vanhemmilta kura-sade-viitat,
jotka suojaavat myös mahakarvat. Ne olivatkin silloin tarpeen ja säästivät meidät
toistuvilta suihkureissuilta, kun vatsa ei tullut kuraiseksi ja pelkkä varpaiden
pesu riitti. Me emme nimittäin kumpikaan pidä suihkusta.
Meillä oli nyt ensimmäinen joulu uudessa kodissa. Emäntä oli ostanut uusia
joulukoristeita, kun nyt oli isompi tila koristeltavana. Ihan nätiksi emäntä kodin
laittoi. Kuusen alle meillä on aina ilmestynyt pikkuinen tonttu. Isäntä on sen
joskus kauan sitten saanut Ruotsin mammalta lahjaksi. Bitti ei tonttua muistanut,
kun oli sen vain ihan ensimmäisenä joulunaan nähnyt. Viime joulun kun vietimme
väliaikaisessa asunnossa, eikä emäntä sinne laittanut joulukoristeita ollenkaan.
Tietenkin Bitin piti outo tonttu ensin murista ja haukkua kunnolla ja vasta sitten
varovasti Bitti uskalsi käydä sitä vähän nuuhkaisemassa. Täksi jouluksi emäntä oli
ostanut tontulle ratsuksi oljesta tehdyn peuran, jota minunkin piti käydä
nuuhkimassa ja tutkimassa.
Isännän vanhemmat ja veli tulivat meille aattona syömään. Meillekin tippui vähän
herkkuja.
Ja kun lahjapaketit jaettiin, oli siellä minulle ja Bitillekin pari pakettia. Saimme herkulliset ydinluut. Siinä minun iltani sitten sujuikin
makoisasti luuta kalutessani. Bitti ei luusta niin perustanut, joten minä jemmasin
Bitinkin luun itselleni.
Joulupäivänä kävimme sitten vuorostamme mummulassa kylässä. Tapaninpäivä vietettiin
sitten taas ihan kotosalla, Minä ja Bitti saimme nauttia isännän ja emännän
huomiosta: saimme paljon rapsutuksia, teimme kaikki yhdessä päivällä pitkän
kävelylenkin ja treenasimme vähän myös koiratanssiakin. Kävimme myös
agilityhallilla keskenämme vähän treenaamassa. Oli mukava, kun ei ollut muita
paikalla, niin ei tarvinnut pitkiä aikoja odotella.
|
|
|
6.12.2008
Bitti:
Kisa A: 2. 0(45,32/-0,68/0)
eka 0-tulos 2-luokasta
Kisa B: 1. 6,54(50,54/+6,54/0)
Kisa C: 2. 17,23(48,23/+12,23/5)

|
Seinäjoen itsenäisyyspäivän
agilitykisat
Bitti kertoo:
Kisoissa oli muuten sitten niiiiin ihana kooiker-tyttö Aida. Minä ihan vähäsen (tai sitten enemmän) ihastuin! Kisapaikalla oli talvinen pakkasilma ja lumi maassa. Silti löysimme paljon tuoksuja, tosi paljon. Kisahalli oli uusi WallSport Areena. Se oli vanhan kuplahallin paikalle rakennettu lämmin kumirouhetekonurmipohjainen palloiluhalli. Koirat oli päästetty sinne erikoissiisteysehdoin. No minähän olen hienosti sisäsiisti!
Minä sain nyt aloitella kakkosluokan kisoja. Isukki-Vili hauskuuttaa yleisöä vielä ykkösluokassa. Ensimmäisessä kisassa menin ihan niin kuin isäntä käski, vähän tosin hitaasti. Saimme kuitenkin ajan -0.68 ja ilman ratavirheitä tulos oli puhdas nolla. Vielä kun sijoituimme kakkoseksi, oli tämä kuulemma
jokin nousunollatulos. Hassu sana!
Toisella radalla minua vähän jänskätti puomi ja keinu. En oikein muista kumpaa minä pelkään, niin menen molemmat varovasti. Kepeillä teen lisäksi tarkkaa työtä. Näillä kolmella esteellä meni
yhteensä 20 sekuntia aikaa. Se on kuulemma liikaa. No harjoitellaan lisää. Tulos oli ilman ratavirheitä
+6.54. Sillä tuli ensimmäinen palkinto. Minä sitten olen niin hyvä. Niin ja vaatimaton :-)
Kolmannen radan opettelussa tuomari oli kysynyt meidän ohjaajilta, ovatko koiranne jo väsyneitä. No olivat kuulemma. Sen takia tuomari laittoi kovemman ihanneajan, että pääsemme nopeammin nukkumaan. Kyllä tuo Sivosen Vesa on sitten huumorintajuinen tuomari :-)
Minä olin ihan oikeasti väsynyt, kun olin koko päivän vahtinut asuntovaunun ikkunasta ohikulkevia koiria. Ennen kolmatta estettä pysähdyin,
katsoin isäntää, että "onko ihan pakko jaksaa hypätä?". Tuomari
siitä heti heiluttelemaan käsiään - kielto tuli. Lönkyttelin ja laahustin eteenpäin, kunnes jossain 5-7 esteen kohdilla keksin "hei tämähän onkin kilpailu". Sitten kiristin tahtia. Yliaikaa tuli +12.23 sekuntia. Kieltovirheen kanssa kokonaistulos oli 17.23.
Toinen sija tuolla ajalla kuitenkin irtosi. Minä pääsin taas palkintojen jakoon.
Olen minä sitten taitava koira. Isäntäkin osaa jo mielestäni ohjata minua jotenkuten.
Mutta kyllä olin kisojen jälkeen väsynyt.
Me jäimme vielä yöksi hallin parkkipaikalle asuntovaunuun. Nukuin tosi sikeästi ihan aamu seitsemään asti. Ennen kotiinlähtöä kasvattajani Tiina tuli vielä tapaamaan minua. Hänellä oli Kavin kanssa kolmosluokan kisat edessä.
|
Vili:
Kisa A: HYL
Kisa B: HYL
|
Vili kertoo:
Bitti minulle ilkkuu, kun hän
pääsi jo 2-luokkaan, mutta minulta se yksi 0-tulos vielä puuttuu, joten
"harjoittelen" edelleen 1-luokassa. Emäntä yritti minua kovin
puhutella ja kannustaa ennen kisoja, että pitäisi muka kuunnella hyvin.
Kyllä minä sen radan ilmankin osaan selvittää... tai niin minä
ainakin luulen, emäntä ja tuomari tosin ovat useinkin eri mieltä
asiasta. Olin niin innoissani ensimmäisen radan alkaessa, että enhän
minä taaskaan jaksanut odottaa sitä lähtölupaa vaan säntäsin
kentälle omia aikojani. Emäntä yritti saada minut vauhdissa kiinni ja
ohjata oikeille esteille, mutta ilmeisesti se ei onnistunut, kun tuomari
huitoi käsiä ristiin. Emäntä kuitenkin antoi minun juosta radan
loppuun, eikä ottanut kesken kaiken pois radalta, vaikka mieli hänen
kuitenkin teki koko juoksu keskeyttää. Mutta sitten ajatteli, josko niin
saisin suurimman intoni juostua pois, että toinen startti menisi
paremmin.
|
|
|
|
|
Toisella kertaa maltoin melkein odottaa
lähtölupaa, vaikka hiukan meinasin sitä ennakoida. Emäntä sai
käskyjä huutamalla pidettyä minut oikealla ratareitillä. Mutta sitten
emännän harmiksi minä neljänneksi viimeisellä esteellä valitsin
siitä putkesta väärän pään sisäänmenoaukoksi ja tuomari pääsi
toisen kerran ristimään minulle käsiään.
Onneksi Bitti kuitenkin sääli minua ja
sain hänen suuresta palkintoröykkiöstään keksin naposteltavakseni ja
vetonarun leikkikalukseni.
|
|
|
4.12.2008
Medi-1
Vili: 1. 0(39,18/-15,82/0)
Bitti: ei sijoiteta
10(53,05/-1,95/10)
Avoin medi
Vili ja Bitti: HYL
|
Oman seuran tonttuagilitykisat
Bitti kertoo:
Oman seuran epäviralliset kisat olivat minulle kovaa odottamista. Liekö isännän tarkoituksena
ollut saada minut kärsivälliseksi odottajaksi. Olen joskus "minulle heti" tyyppiä. Hallissa oli paljon muitakin koiria, joille piti vähän "jutella". Tuo rata-alue on vähän jännä minulle. Me kisattiin ensin ykkösluokan startti. Kun ei kuulemma minua kakkosluokkalaisena sijoiteta, ajattelin näyttää, että osaan tehdä omia valintojakin. Menin renkaan ja kehikon välistä ja tein jotain muutakin
hassua, kepeillä taisin jättää ensin jonkun välin menemättä. No saimme kuitenkin ihan kelpo ajan, eli osaan minä juostakin.
Avoimenluokan radalla otin aluksi kiellon hypyltä. Olisin halunnut tulla vauhdilla seuraavalle kivalle esteelle
- A:lle. Sitten alkoi vauhti löytyä. Minulla on kuulemma hitaasti
syttyvä ja lämpenevä dieselmoottori. Ei isäntä kuitenkaan minua tankkaa samalla kuin meidän dieselautoamme :-) Loppusuoralla otimme hylkäyksen, kun ohitimme vauhdilla puomin. Minä tykkäsin, kun sain juosta kovaa.
Vili kertoo:
Minä ajattelin, että nyt kyllä
näytän Bitille osaavani minäkin päästä palkinnoille. Olisin hurjan
mielelläni halunnut rynnätä kentälle heti halliin päästyäni ja
lähtöluvan odottelu ekan esteen takana meinasi olla vaikeaa, mutta sain
pidäteltyä itseni. Saatuani lähtöluvan emännältä minä sitten
ampaisin radalle ja emäntä sai kyllä pistää tossua toisen eteen,
jotta pysyi vauhdissani. Selvitin radan virheittä ja sain emännältä
rutkasti kehuja ja parasta kaikessa, että sain myös paljon nakkia.
Palkinnonjakoa jouduin odottelemaan autossa, kunnes emäntä juoksi
hakemaan minut pokkaaman ekan palkinnon. Sitten hän juoksutti minut
kiireen vilkkaa takaisin autoon, jotta ehti avoimen luokan
rataantutustumiseen ja sitten taas heti haki minut rataa juoksemaan.
Vähemmästäkin menee pää pyörälle, kun häslätään. Hyllyhän
siitä radasta sitten tuli.
|
|
|
syksy-talvi 2008
|
Myyräkoira
Bitti on kunnostautunut myyräkoirana.
Bitistä on ratkiriemukasta nuuskia talomme vieressä olevassa puistossa
tai läheisillä pelloilla, paikantaa myyränkoloja ja siepata saalis
kiinni. Hän on pyydystänyt jo ainakin yli 10 myyrää. Ensi alkuun
isäntä nappasi Bitin suusta roikkuvan myyrän pois. Bittiä harmitti
menettää aina hyvä saalis, joten hän kehitti hyvän taktiikan: pitää
äkkiä puraista myyrä kahtia, jolloin suun ulkopuolelle ei jää
myyrää roikkumaan näkyviin; puolikkaan myyrää pystyy näet
pitämään hyvin poskessa piilossa ja sitten rouskuttelemaan omia
aikojaan.
|
|
|
23.11.2008
|
Agilitykoulutuksessa Vili
kertoo:
Tapio Mäntysalo tuli Poriin
pitämään koulutusta agilityseuramme jäsenille. Aamuryhmä oli ensin
hallilla agilitytreeneissä ja kokoontuivat sitten
iltapäiväryhmäläisten kanssa yhteen kuuntelemaan teoriaosuutta. Minä
ja Bitti jouduimme odottelemaan häkissä isännän ja emännän
kuunnellessa Tapion oppeja. Meillä oli niin tylsää, että oli ihan
pakko vikistä ja välillä piti haukkuakin, kun Jane-koira kävi
nuuskimassa häkin ulkopuolella.
Lopulta teoriaosuus päättyi ja
suuntasimme WeCan treenihallille tositoimiin. Emäntä joutui opettelemaan
erilaisia ohjauskuvioita ja sitten minä yritin tulkita hänen ohjeitaan.
Ihan hyvin meillä meni, ja saimme kouluttajalta kehuja. Niitä ei ehkä
olisi tullut ihan niin paljon, jos radoilla olisi ollut kontaktiesteitä,
jotka nyt viime aikoina ovat hiukan olleet ongelmallisia - varsinkin
A-esteen loppukontakti, kun en meinaa malttaa tulla loppuun asti alas.
Isäntä ja Bitti saivat laiskanläksyä,
kun Bitti mateli niin hitaasti eteenpäin eikä osaa vielä oikein
irtautua, kun juoksee vaan tiiviisti isännän vieressä. Bitin pitäisi
kuulemma saada aika lailla vauhtia lisää. Seuraavan viikon treeneihin
isäntä kävikin ostamassa Bitille uuden vetolelun, jonka kanssa
leikkimällä yrittää saada Bittiin iloisuutta ja vauhtia radalla.
|
|
|
touko-marraskuu 2008
|
Jaahas... edellisistä päivityksistä
onkin jo aikaa vierähtänyt... emäntäni on laiskotellut eikä ole
saanut aikaiseksi... mutta nyt me komensimme hänet päivitystehtäviin. Meille on sattunut ja tapahtunut vaikka
mitä. Oikein pitää päätä kallistella, ravistaa ja raapia, että
muistaisi mitä kaikkea olemme puuhailleet...
Vili
vahtii
emännän
sivujentekoa.
|
|
|
|
|
|
Bitti kävi huhti-toukokuussa kahdessa
näyttelyssä näyttäytymässä (26.4. Vaasan KV näyttely ja 11.5. Rauma KR näyttely).
Bitti elvisteli pääsevänsä mukaan minun joutuessa jäämään yksin
kotiin - se harmitti. No, kyllä minä sitten huomasin saavani kerrankin
rauhassa lekotella päiväunilla kenenkään häiritsemättä. Ihan
kohtuulliset tulokset Bitti näyttelyistä sai: Vaasasta EH ja Raumalta
ERI.
Agilityäkin olemme taas ahkerasti treenanneet ja käyneet kisaamassakin - vaihtelevalla menestyksellä.
Emännän mielestä minulla on ollut kilpailuissa ongelmana
"hulivili-vaihde" ja "kuurokorvaisuus" eli en malta
odottaa emännältä lähtölupaa vaan varastan lähdön omia aikojani ja
sitten painan kaasun täysille valiten itse reittini ja estejärjestyksen
kuuntelematta tai katselematta emännän huutoja ja huitomisia.
Bitillä
oli aluksi ongelmia keinulla istuvan mörön kanssa, mutta isännän
kärsivällisellä opastuksella Bitti sitten lopulta alkoi uskaltaa
keinullekin mennä. Nyt se onkin sitten yhtä äkkiä napannut kaksi
nollarataa ja haastoi minut kilpailuun, että kumpi onnistuu ekaksi
saamaan sen kolmannen nollan ja pääsemään agilityn 2-luokkaan.
Bittihän se sitten voitti, kun
kunnostautui Liedon agilitykisoissa 16.11., nappasi 0-radan ja pääsyn
2-luokkaan !!
Luonteemmekin kävimme testauttamassa.
Minä, Vili, sain huippupisteet 234. Mutta ei tuolla Bittilläkään ihan
hullusti mennyt, sai 142 pistettä. Olemme siis
huippujätkiä :)
|
|
Kesällä kävimme taas agirodussa
kilpailemassa ja moikkaamassa rotukavereita.
Tänä vuonna meillä olikin
3 joukkuetta, kun perinteisen "Oranje Koohon" -joukkueen lisäksi
oli myös "Oranje Koohon Jr" ja "Oranje Sallys".
|
|
|
oikealla kuvassa Oranje Koohon
joukkue:
Vili - Anitta Kerminen
Viivi - Mari Isotupa
Bitti - Petteri Kerminen
Sade - Anne Trygg
sekä Oranje Sallys -joukkueesta Sole ja Noora Takaveräjä
(Kuvaa
klikkaamalla iso kuva)
|
|
|
|
|

Koikkerien kesäpäivilläkin tuli käytyä
9. - 10.8.
Emäntä opetti rotukavereille koiratanssin saloja ja me saimme tutustua
isännän kanssa Mejään. Metsässä meillä kyllä olisi riittänyt
enemmänkin vauhtia, kunhan se isäntä vaan olisi raahautunut nopeammin
perässä.
(Kuvaa klikkaamalla iso kuva)
|
|
Koiratanssiakin olemme harjoitelleet.
Emännällä loppuivat syyskuun alussa työt ja olemmekin saaneet nauttia hänen
seurastaan päivät pitkät kotona. Nyt hänellä on ollut aikaa meitä
kouluttaa ja opettaa uusia koiratanssijuttuja. Olemme joutuneet
jättämään päivänokoset paljon aikaisempaa vähemmälle - mutta ei se
mitään - emännän kanssa on kiva puuhailla, kun opiskelutuokioiden
jälkeen on aina tiedossa mukava leikkihetki.
Bittikin kävi isännän
kanssa kokeilemassa koiratanssia ensimmäisen kerran Vahdolla 21.9.
epävirallisessa luokassa "lahjattomat harjoittelee". Luokan tarkoituksena oli saada estradille ne poikaystävät, äidit,
anopit, ystävät ym:t, jotka eivät koskaan ole ymmärtäneet jalon lajin
hienoutta. Kisaajien piti siis olla ennestään lajia harrastamattomia ja heille arvottiin noin minuutin pituiset kappaleet.
Toisen kerran Bitti oli sitten jo ihan
virallisessa luokassa Janakkalassa 2.11. alokasluokassa, jossa Vähäiseen harjoitteluunsa nähden
tanssivat ihan kohtuullisesti 9:nnelle sijalle.
Minä otin Vahdon kisoista kisakokemusta ja
vauhtia
Janakkalan kisoihin, jossa
rokkasin itseni 1. sijalle ja
kunniamaininnoin voittaja-luokkaan.
Anittan ja Vilin voittoisa esitys löytyy osoitteesta:
http://www.youtube.com/watch?v=UUxc5-jZAx4
Petteri ja Bitin esitys osoitteesta:
http://www.youtube.com/watch?v=FLDMdoZHSWc
|
|
Agilitytulokset
* Vili
* Bitti
Koiratanssitulokset
* Vili
* Bitti
Näyttelytulokset
* Bitti
|
Jos
haluat lukea tarkemmin yllä mainituista jutuista, avaa päiväkirjasivut alla olevista
linkeistä.
Agilitykilpailujen kuvaamista ja
videointia on haitannut se, että nyt me kaikki kilpailemme, eikä kukaan
enää ennätä kuvata. Sen vuoksi näin pitkän tauon jälkeen sivujen
päivittäjä huomasi dementian iskeneen, josta syystä osasta
agikisoista vain tulokset
(linkit tulossivuille vas.
reunassa).
|
|
|
|
tammi-huhtikuu 2008
|
Alkoi uusi vuosi ja uudet kujeet.
Isännän ja emännän
talonrakennusprojekti alkaa olla loppusuoralla ja muutto uuteen kotiin
lähestyy pikavauhtia. Muuttamaan pitäisi päästä vielä tässä
kuussa. Parempi olisikin päästä, koska emäntä jo irtisanoi nykyisen
vuokra-asuntomme.
|
|
|
Vaikka isäntä on tehnyt pitkää
päivää rakennuksella, olen Bitin kanssa kuitenkin onneksi välillä
päässyt agilitya
treenaamaan. Missään vakiryhmässä emme ole olleet, mutta
emäntä ja isäntä ovat seuran vapaatreenivuorolla vieneet meitä
hallille.
|
|
|
Tänä vuonna olen Bitin kanssa päässyt vain
yksiin agilitykisoihin, kun oma seuramme järjesti loppiaiskisat
6.1.2008. Vielä en onnistunut saamaan sitä viimeistä puuttuvaa 0-tulosta, jotta pääsisin
kakkosluokkaan. Toivottavasti emäntä järjestää minulle pian uusia
yritysmahdollisuuksia. Bitti yrittää isännän kanssa treeneissä karkottaa
"keinumörköä". Mahtaako Bitti-arkajalka ikinä rohkaistua
tarpeeksi, kun sitä pelottaa se keinun keinahtamaan lähtö.
|
|
|
|