Heti emännän ja isännän kesäloman
alkajaisiksi oli tiedossa pari koiranäyttelyä. Lähdimme 8.7.
perjantaina, heti emännän päästyä töistä kotiin, ajamaan kohti Haukipudasta.
Kyllä oli pitkä ajomatka. Minä nukuin melkein koko matkan
lukuunottamatta pysähdystaukoja, jolloin pääsimme kaikki
jaloittelemaan. Lopulta saavuimme Virpiniemen liikuntakeskuksen
parkkipaikalle, johon pysäköimme asuntovaunumme ja kävimme väsyneinä
nukkumaan. Tai siis emäntä ja varsinkin isäntä oli ajomatkasta
väsynyt. Minua ei olisi välttämättä nukuttanut, olinhan nukkunut
suurimman osan tulomatkasta.
Aamulla aurinko paistoi helteisesti ja
aamupalan ja -lenkin jälkeen suuntasimme näyttelykentälle. Mukana
näyttelyssä oli kaksi muutakin kooikkeria, mutta olin ainoa, joka
kilpaili urosten junioriluokassa.
|