 
|
|
Juhannuksena minusta tuli taas vaunukoira, kun isäntäväki pakkasi tavarat autoon ja ajoimme Kankaanpäähän Kuninkaanlähteen leirintäalueelle, jossa asuntovaunumme jo odottikin. |
|
|
 Minun
lempinukkumapaikkani öisin on vaunun etuosassa olevat sohvat, varsinkin,
jos ne on levitetty auki. Toinen hyvä paikka on isäntäväen sängyn
alla, minne päivisinkin pujahdan, jos isäntä tai emäntä alkavat
liikaa touhuta tai varsinkin jos molemmat yhtäaikaa. Siinä on pieni
koira vaarassa jäädä jalkoihin.
|
|
|
 Isännän
vieressä sohvalla oli aamulenkin jälkeen mukava levähtää. Silloin
ainakin huomasi, ettei hän päässyt salaa livahtamaan ulos grillaamaan.
Grillin lähellä kannatti pitää vahtia isännän grillatessa
makkaroita. Kyllä siitä tiukasti isäntää tuijottamalla muutama pala
aina heltisi.
|
|
|
|
Minä nautein olostani. Kuninkaanlähteellä oli aivan suunnattoman upeat ulkoilumaastot, joissa sain vähän juoksennella vapaanakin silloin, kun isäntäväen lisäksi muita kaksi- tai nelijalkaisia ei ollut näköpiirissä. |
 Oli hurjan paljon uusia hajuja tutkittavaksi.... |
|
...ja uusia ääniä ihmeteltäväksi. |
|
|
|
Lisäksi oli kivaa, kun sain tavata PALJON uusia haukkukavereita, jotka myös olivat tulleet juhannuksenviettoon perheensä kanssa. |
|
|
 Vaunussa
oli mukava käpertyä emännän viereen rapsuteltavaksi, vaikka emäntä
valittikin ettei kirjan lukeminen tahtonut onnistua, kun sivujen
kääntäminen ei kuulemma tahtonut onnistua.
|
|
|
Ja
aina lenkin varrelta löytyi keppi tai parikin retuutettavaksi ja
järsittäväksi. Kävytkin olivat ihan kelpo järsittävää, vaikka
emäntä sen vuoksi haukkuikin minua oravaksi.