 Tänään
oli pentuleikkikoulun viimeinen kerta. Meille
pidettiin "koe" tarkoituksena tarkastaa mitä olemme oppineet.
Omaa vuoroa meinasi kyllästyä odottamaan, mutta onneksi meidät päästettiin leikkimään keskenämme. |
Jokainen vuorollamme menimme testiin, jota valvoi opettajamme Susanna Kalliomäki yhdessä Kati Häklin kanssa. Aluksi mietin, että mitä tässä nyt sitten suunnitellaan minun pääni menoksi... |
|
...Sitten piti katsoa omistajaa silmiin....tuttu juttu. |
 ...piti
mennä maahan ja jaksaa pysyä siinä vähän aikaa...
Ongelmia tuotti vauhdista maahanmeno, kun sitä emme olleet pentukoulussa eikä kotona emännän kanssa kertaakaan harjoitelleet. |
|
Kun piti mennä viereen... minä meinasin unohtaa istua ja jäin seisten odottamaan makupalaa. Lopulta älysin istahtaa ja sain nakinpalani palkinnoksi. Sitten piti kävellä vierellä - kontaktikävelyksi ne sitä sanoo. Kivaa oli hakea nami, nami nakkia. Emäntä yritti laittaa sen selän taakse maahan "piiloon", mutta minäpä löysin sen.
|
 Lopuksi
oli haikeaa sanoa "hei, hei" kavereille.
|
Ryhmäkuva otettiin lopuksi muistoksi kivoista kavereista. |
Piti
istua käskystä...