Bitti: "Olimme kerrankin ajoissa paikalla, joten jouduimme jonkin aikaa odottelemaan vuoroamme. Minä yritin Vililtä udella, että mihin meitä oikein ollaan viemässä. Vili vaan totesi, että sittenhän näet. Häntä kiinnostivat vaan maasta löytyvät tuoksut, enkä saanut asiasta selvyyttä.  Sen jälkeen, kun lähistön hajut oli haisteltu alkoi odottaminen pitkästyttää."

Vili: "Emäntä päätti, että minä joudun ensimmäiseksi uhriksi. Lääkäri Aminoff tutki minua. Tutkiessaan hän laittoi korviinsa pitkät letkut, joiden päällä hän paineli minua - kuulemma kuunteli sydänääniäni. Ja sitten se pakollinen piikki. Se hiukan sattui ja yritin lähteä karkuun, mutta emäntä piti kiinni. No, sain minä sitten lepytykseksi namin. Olin tyytyväinen, kun Bitti joutui minun jälkeeni tutkimuspöydälle ja hänellekin tuikattiin piikki nahkaan. Minä olisin kyllä voinut syödä sen Bitinkin namin."

Bitti: "Minä katselin tarkkaan, kun Viliä tutkittiin. Vai tällainen paikka tämä on. Isäntä nosti minut tutkimuspöydälle ja minuakin tutkittiin. Isäntä antoi minulle namia, että maltoin pysyä paikallani. Mutta hampaitani en tahtonut näyttää.