"VILIN PÄIVÄKIRJA"

19.10.2005

ELÄINLÄÄKÄRILLÄ

 

Isäntä oli kotona koko päivän ja touhusimme koko päivä kaikkea kivaa. Sitten isäntä sanoi, että lähdetään hakemaan emäntä töistä. Hyppäsin tietty innoissani autoon. Enpä tiennyt mitä minun pääni menoksi oli suunniteltu.

Kun olimme ottaneet emännän kyytiin, ajoimme tutun eläinlääkärin vastaanotolle. Hoitaja kävi laittamassa minulle silmätippoja silmiin ja sitten minun piti rauhassa vähän aikaa emännän ja isännän kanssa odotushuoneessa odotella.

 

Minulle selitettiin, että nyt tehdään tutkimukset, josko sitten pääsisin tyttöjä liehittelemään.

Saatuaan luvan emäntä nosti minut lääkärin pöydälle. Eläinlääkäri Aminoff katsoi jollain vekottimella minun silmäni, kun huone oli laitettu ihan pimeäksi. Sitten hän otti minulta verikokeen, jonka jälkeen hän pisti minuun jotain ainetta ja minua alkoi ihan hirveästi nukuttaa.

Emäntä sanoi, että saan ihan rauhassa ruveta nukkumaan. Niinpä pudottauduin pöydälle makaamaan ja vähän ajan päästä olin jo ihan unten mailla.

Sitten hoitaja kantoi minut röntgenhuoneen pöydälle, jossa lonkkani ja polveni kuvattiin.
Kuvat lähetettiin rekisteritodistuksen kanssa kennelliittoon lausuntoa varten. 

Kuvauksen jälkeen hoitaja kantoi minut autoon omaan häkkiini ja kotona isäntä kantoi minut sisälle eteisessä olevaan omaan sänkyyni.

Sängyssäni minä sitten nukuinkin puoli tiedottomana monta tuntia. Emäntä kävi aina välillä kastelemassa kieltäni hoitajan ohjeen mukaan. Jostain syystä en saanut kieltäni millään vedettyä suuhuni ja se roikkui ulkona suustani.

Kun hiukan havahduin ja yritin lähteä juomaan, yllätykseni oli suuri, kun eivät takajalat toimineetkaan. Jäin eteisen lattialle kummissani makaamaan. Vingahdin sen verran, että emäntä huomasi minun heränneen ja tuli ottamaan minut syliinsä. Sitten nukuin pitkän aikaa sohvalla emännän sylissä. 

Kun taas heräsin, minulla oli jano ja pissahätä. Emäntä ehdotti, että kävisin takapihalla pissalla. Heti emännän avattua takapihan oven juoksin ulos... pitäisi kai sanoa että hoipertelin ulos... Päästyäni terassille huomasin, että ulkona oli kylmä, pimeä ja satoi kaatamalla. Muutin mieltäni ja käännyin saman tien takaisin sisälle.

Sen verran sain hoiperreltua, että kävin vesikupissa hiukan kastamassa kieltäni.

Sitten käperryin olohuoneessa olevaan häkkiini nukkumaan ja nukuin siellä koko loppu illan ja yön.

Aamulla isännän herätessä olin taas oma touhukas itseni ja isännän ollessa vessassa löysin keittiön lattialta kupistani ruokaa, jonka pistelin hyvällä halulla poskeeni. Ja sitten isäntä antoi minulle aamupalan. Olipa hauska aamu, kun sain kaksi aamupalaa... vai olikohan se ensimmäinen alunperin tarkoitettu iltapalaksi, jos olisin yöllä herännyt kovin nälissäni... 

SULJE IKKUNA