Minusta on huisin hauskaa härnätä ja ärsyttää Viliä. 

Nyt olen keksinyt, että Viliä ärsyttää kovasti, kun nostan etutassut Vilin selkään ja kävelen takajaloillani Vilin perässä etutassut Vilin selän päällä. 

On hauska katsoa missä vaiheessa Vilin kärsivällisyys kulloinkin loppuu...

...silloin Vili yrittää näyttää  
minulle olevansa pomo...  

.... mutta en minä sitä pitkään  
jaksa uskoa, kun jo menen  
yrittämään uudestaan.  

Jos en saa Viliä houkuteltua painimaan kanssani, on kiva, kun on toinen painikaveri varalla. Jellona on siitä parempi painivastustaja, että sen minä voitan JOKA kerta, vaikka välillä jellona kyllä yrittää laittaa kampoihin ja selättää minut. 

 

Minä luen edelleen tarkkaan päivän lehdet... 
...tosin minulle annetaan aina vanhentuneita uutisia.

"Mitä sinä siinä vakoilet ?" 

Tällä pallilla Vili tykkää loikoilla. Kyllä minäkin sille varmaan pääsen hyppäämään jos oikein yrittämällä yritän.

JESS !!! Onnistuin !!  

"Hei Vili, minä olen vuorenvalloittaja !"  

Minulla on iso kori täynnä leluja. Huomaatko?

Vili kyllä väittää, että ne ovat hänen, mutta en minä usko. Minä ne löysin.

Minkähän lelun minä tällä kertaa täältä valitsisin...

Jess, tämän possunhan minä otankin.

Tutti on minulle edelleen tärkeä.

Mutta samalla minä kyllä varaan tämän possun, ettei Vili vaan saa sitä otettua. 

Possu taitaa kyllä olla Vilin lempi lelu, mutta juuri siksi en sitä hänelle annakaan. Jos Vili ottaa possun leikkiäkseen sillä yksin tai emännän kanssa, niin varmasti minä menen ottamaan sen Vililtä ja melkein aina Vili sen minulle luovuttaakin. 

Miten se voikin olla niin, että Vilillä on aina se parhaimman makuinen luu....

... tätähän Vili juuri äsken söi ennen kuin sen häneltä ryöstin   :) 

"Vili, et uskalla tulla hakemaan tätä takaisin !"