"BITIN PÄIVÄKIRJA"
14.5.2006
MUUTTO UUTEEN KOTIIN
Tänään minua tultiin taas katsomaan. Aistin heti jotain outoa ilmassa ja tiesin, että nyt tapahtuu jotain suurta. Ehdin kuitenkin kipuamaan syliin. Ja sitten huomasin kivan tupsun, jolla olisi ollut kauhean mukava leikkiä, mutta se laitettiin heti piiloon, kun ei sitä kuulemma saanut imeskellä eikä pureksia. |
Sitten "viimeinen ateria". Minua kuitenkin hermostutti niin paljon, ettei ruoka meinannut millään maittaa. |
Olisin vaan leikkinyt turvallisessa pesässäni pupuni kanssa. |
Sitten minut riistettiin tutusta ja turvallisesta ympäristöstäni. Autossa istuin uuden isäntäni sylissä emännän ajaessa. |
Pitkän ja pitkästyttävän automatkan jälkeen pääsin jaloittelemaan ja pissimään isolle pellolle, jonka jälkeen pääsin tutustumaan uuteen kotiini. Emäntä oli kadonnut jonnekin ja ensi askeleet uudessa kodissani tein kahdestaan isännän silmällä pidon alaisena. |
|
|
| Heti eteisessä minua tuijotti joku toinen pikkuinen pentu. Olisin mielelläni tehnyt lähempää tuttavuutta, mutta se toinen pentu oli ihan outo. Se matki koko ajan kaikki mitä tein, mutta ei tullut leikkimään. Kumma juttu. |
![]()
Löysin kuitenkin kivan lelun, jonka raahasin heti omaan pesääni. |
Sitten isäntä vei minut taas pihalle. Sanoi, että mennään takapihalle. Mutta "Voi...Hui...Apuaaaa !" Siellä oli joku peto, joka haukkui ja murisi. Minä pelästyin kuollakseni ja ryntäsin ensimmäiseen piilopaikkaan, joka osui silmiini. Sieltä piilosta sitten arasti kurkin mikä peto minua ajoi takaa. |
Onneksi emäntä oli tullut takaisin ja emännän sylistä oli turvallista katsella "pedon" liikkeitä. Totesin, että isähän siellä oli, mutta en ollut lainkaan varma, miten nyt pitäisi toimia. Isä ei ollut lainkaan mielissään minun tulostani. Nuoresta iästäni huolimatta tiesin, että tuo iso rontti pitäisi lepytellä ja saada kaveriksi, kun muuten elämä tässä uudessa perheessäni muodostuisi varmasti aika hankalaksi. |
Sisälläkin, minusta oli turvallisinta pysytellä hiukan piilossa. |
Kun emäntä toi isälle ja minulle kummallekin omat luut, niin uskalsin hiukan tulla esiin sitä luuta järsimään. |
|
|
| Ruoka ei minulle juurikaan maittanut, kun kaikki oli niin outoa ja jännittävää. Suurimman osan ensimmäisestä päivästä uudesta kodissani minä taisin nukkua turvallisissa "koloissa" eli sohvan alla, pesuhuoneen kaapin alla, omassa pesässäni. Mieluiten kuitenkin nukuin emännän sylissä, jossa oli kaikkein mukavinta, koska siinä sai nukkuessa rapsutuksia ja silityksiäkin. |