Loskaisesta Porista ajoimme asuntovaunun kanssa hankien keskelle lumiseen Vöyriin jo kisoja edeltävänä iltana. Niinpä olimmekin kisa-aamuna ensimmäisinä paikalla. Ulkona satoi lunta koko kisapäivän (sen aikaa kuin me paikalla olimme). Tuuli piiskasi sitä alas taivaalta kovalla voimalla.

Kuvasta näet kuinka innoissani starttasin ensimmäiselle radalle heti emännän annettua lähtöluvan (siihen asti juuri ja juuri jaksoin odottaa).

Kiltisti seurasin emännän ohjeita radalla.

Ensimmäisen palkintopokaalin sain kuitenkin käydä hakemassa... vaikka ensin minua olisi haluttanut mennä taas hyppimään esteitä...mutta emäntä kielsi... sitten minua olisi kiinnostanut se ensimmäiseksi tullut koira, johon olisin tosi mielelläni halunnut tutustua... mutta emäntä oli eri mieltä enkä ehtinyt kuin hiukan nuuskaista kaveria. 

Onneksi emäntä älysi valita minulle palkintovatista huisin hyvän makuisia nameja, jotka maistuivat paljon paremmalta kuin se ruusuke ja pokaali. 

Olin niin innoissani emännän kehuista, etten malttanut levätä kisojen välissä ollenkaan, kun se isäntäkin katosi johonkin eikä tullut vaunuun. 

Toisella radalla meille sitten taas tuli "hylly". 
Syistä voisin emännän kanssa laatia vaikka selitysten kavalkadin, mutta mitäs sitä .... hylly mikä hylly... emäntä hituroi ja näytti huonosti estejärjestyksen ja minä juoksin ohi esteistä.

Kisan jälkeen aloimme heti tehdä lähtöä kotiin päin.  Minä en ollenkaan riemastunut, kun minulle väitettiin tassujeni olevan niin likaiset, että ne tarvisivat pesua. Yritin lähteä karkuun, kun isäntä otti matkasuihkun esiin. Harmi kyllä emäntä oli hihnan toisessa päässä ja tassupesullehan minä jouduin.

Ajoimme Vaasaan, jossa pysähdyimme marketin pihaan laittamaan ruokaa ennen pitkää kotimatkaa. Minä kyllä tarkasti vahdein, että sain oman osuuteni herkuista.