"VILIN JA BITIN PÄIVÄKIRJA"

9. - 10.8.2008 

Kooikereiden kesäpäivät 
Kontiolahdella, Kiviniemen tilalla

 

 
Bitti kertoo:
Sateisessa säässä ajoimme laumamme kanssa asuntovaunulla kohti Kontiolahtea. Navigaattorista huolimatta alkoi loppumatkasta sekä isännältä että emännältä loppua usko kesken tien koko ajan vain kaventuessa ja muuttuessa mäkisemmäksi. Isäntää alkoi arveluttaa, että josko ollaan ihan väärässä paikassa niin mahdetaanko päästä jossain vaunun kanssa kääntymään, kun peruuttaminenkaan ei niin pitkää matkaa onnistu mitenkään. Lopulta kuitenkin huomattiin olevamme ihan oikealla reitillä ja se Kiviniemen tilakin löytyi.

Sadetta ropisi tasaiseen tahtiin. Vili ei märästä kelistä olisi perustanut, mutta kun oli niin paljon uusia hajuja tutkittavana, niin ei hän sitten viitsinyt vaunuunkaan jäädä. Isäntäväki oli onneksi varustautunut sadevaatteilla ja saappailla. 

Minä ja Vili pääsimme isännän kanssa vuorollamme metsään seuraamaan verijälkeä. Minua jäljen lopussa ollut hirvensorkka hiukan pelotti, mutta kävin minä sitä hiukan kuonolla nappaamassa, mikä onneksi kuulemma riitti merkkaukseksi. Vili kävi oikein reilusti haistelemassa sorkan. 

Meidän ollessa metsässä rämpimässä oli emäntä antamassa koiratanssikoulutusta, josko joku muukin rotukaveri innostuisi tanssimisesta, kun nyt Vili on yksin edustanut rotuamme koiratanssikisoissa.

Lisäksi emäntä oli kuuntelemassa ja hakemassa ideoita, josko alkaisi meille jotain vaatteita ommella. Sadeviitta olisi ollut kova sana tällä kelillä. 

 
 

Iltaa kohden sade onneksi hiukan taukosi ja Vili pääsi esittämään emännän kanssa koiratanssin mallia "Rock around the clock" -kappaleen tahtiin.
 
Heti esiintymisensä jälkeen Vili sai palkaksi vuoron päästä nakkivormularadalle. Vili kohelsi ja hääri miten sattui, emännän piti ohjata Vili toiselle kierrokselle ennen kuin kaikki nakinpalat oli syöty. 
 
 
Minä maltoin edetä järjestelmällisesti, mutta isäntä vähän auttoi ja näytti suuntaa.
  
Sunnuntai aamu valkeni aurinkoisena ja kaikki nauttivat ihanasta auringonpaisteesta. Tässä Bitin tyylinäyte miten pitää "omaa hauskaa".
 
Emäntä kävi Vilin kanssa opettelemassa koirahierontaa ja -venyttelyä, jotta osaisi sitten antaa meille ensiapua lihasjäykkyyteemme, jos se tulisi tarpeelliseksi. 
 

Leiriläiset yhteiskuvassa. Ei ollut helppo saada tällaista määrää koikkereita samaan kuvaan. Vilillä ja Akulla meinasi koko ajan olla suukopua ja minun piti tietenkin yrittää sanoa oma sanani siihenkin soppaan.
 
 
Leirin päätteeksi pidettiin vielä "Leirin ahnein koira" -kisa. Vili ei olisi millään malttanut odottaa omaa vuoroaan ja venytti kaulansa niin pitkäksi kuin suinkin osasi. Nakit katosivat Vilin kitaan nopeasti, mutta taas oli kohellusta mukana, joten aika ei ollut lähellekään paras.
 
 

 

Venyy se minunkin kaulani. 

Vaikka minullakin oli vaikeuksia odottaa, niin minä sentään olin nopeampi kuin Vili. Tavallisesti ruokailussa Vili kyllä päihittää minut mennen tullen. Yleensä Vili on jo syönyt ruokakuppinsa ihan tyhjäksi, kun minä vasta mutustelen ensimmäisiä suullisia.

 
Leiriltä lähdettiin hyvillä mielin: oltiin taas saatu tavata tuttuja ja uusia ajatuksia ja ideoitakin oli kertynyt korvienväliin. Kiitos leirin järjestäjille, olitte nähneet ison työn ja vaivan.

Takaisin kotiinpäin saatiin lähteä auringonpaisteessa, joka kyllä vähän matkaa ajettuamme muuttui taas vesisateeksi.

 

 

Lue lisää kesäpäivistä:
Kesäpäivät vietettiin vaihtelevassa säässä (Kirjoittanut Saija Koskinen)

SULJE IKKUNA